Jos ihminen ei joudu jyrkänteen partaalle, ei hänen selkäänsä kasva siipiä.
-Niko Kazantakis-

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Matkustus etelää kohti

Pinkkiiiii!
On meinannut olla sen verran kiirettä, etten oo kauhiasti ehtinyt päivittämään tänne touhujani. Tosin oman kortensa kekoon on varmaan kantanut rakas äitinikin, joka mussuttaa, että "sä oot kyllä niin riippuvainen tosta tietokoneesta" tai "et nyt enää avaa konetta, vaan nyt pää tyynyyn ja unta palloon!". Äsken kuitenkin tuli tiedustelu, että "kirjotatko sä nyt blogia?" ja sehän mulla oli tässä mielessä.

Matka Pudikselta Orimattilaan kesti kaikenkaikkiaan noin 20 tuntia. 10 tuntia meni matkasta Tampereelle taivalluksessa ja parisen tuntia ajelin Tampereelta Orimattilaan. Tampereella vietin lauantaipäivän ystäväni kauneussalongissa, jossa mm. tukka sai uutta väriä ja mallia. Pinkkii! <3


Mä lähdin vähän jälkeen puolenyön perjantaina ajelemaan Pudikselta etelää kohti. Ukkonen seurasi mun kannoilla melkein koko matkan ja aamusella alkoi sumu olla melko sankkaa. Muutamia selkeempiäkin kohtia tosin tuli löydettyä ja pääsin ihastelemaan Kalajoen hiekkasärkkiä ja kalasataman lähettyvillä olevaa merenrantaa, jossa oli ilmeisesti vielä juhannuksen jäljiltä kokko polttamatta.

Ensimmäisen pysähdyksen mä tein jo Kempeleen Teboililla, joskun kahden aikoihin aamuyöstä. Kävin ostamassa vähän naposteltavaa, juotavaa ja pattereita. Tarkotus oli pitää ajopäiväkirjaa, mut huomasin autossa, ettei mulla ollut yhtään kynää matkassa. Menin takasin teboilille kiertelemään ja lopulta oli pakko kysyä, että onko heillä missään kyniä myynnissä. Myyjä etsiskeli ja lopulta lahjoitti mulle kaksi veikkauksen kynää :) Melkeen tunnin verran mun matka-ajasta kului siellä ihmetellessä, kun mä ensin shoppailin ja sit vielä koitin tehdä autolle pikahuoltoa. Tuskastelin vartin verran öljytankin korkin kanssa ja kun se ei lukuisista vääntelyistä huolimatta auennut, niin mä päätin ajaa niillä niukoilla öljyillä perille asti. Kun ei siihin ketään apupoikaakaan osunut mua jeesailemaan. Eikä ollu ees hametta päällä, jonka helmaa oisin voinu nostaa. Ehkä ihan hyvä. Olisivat saattanet apupojat kaikota vieläkin kauemmas :D


Ukkosrintamaa pakenemassa
Limingan kohdilla huomasin tienpielessä kyltin, jossa mainostettiin paikallista kesätapahtumaa. Olisin ehdottomasti mennyt katsomaan, jos kello olis ollu päivä ja jos tapahtuma olis ollut ajankohtainen. VIIKATENIITON MM-kisat olis ollut ihan must nähdä!
Vähän ennen aamuneljää ohitin Raahen ja sain todistaa paikallisten kisakuntoa perjantain baaririennoista kotiutumisen merkeissä. Onneksi vain vastaantulijoiden kaista riitti muutamalle pohojalaaselle herrasmiehelle siihin aikaan aamusella ;)

Hiekkasärkät olin päättänyt käydä moikkaamassa keinolla millä hyvänsä. Pysähdyinkin siellä jossain puoli viiden aikoihin ottamassa muutaman valokuvan. Oon viimeksi piipahtanut Kalajoella 6. luokalla, kun oltiin luokkaretkeilemässä Muonioon päin. Otettiin ystäväkoululaisia Kalajoelta mukaan ja ajettiin silloin sieltä hiekkasärkkien ohi. Aika kultaa näköjään hopeisetkin muistot, kun särkät näyttivät nykyisin enemmänkin rikkaruohoiselta uimarannalta, jossa oli lomakylää ja ravintelia vieri vieressä. Ei kauheesti säväyttänyt, pettymys oli enenmminkin, kun vertaili niihin 15 vuoden takaisiin lapsuusmuistoihin.

Liikenneympyrän särkkä
Hiekkasärkkäinfo
Tyyni aamuinen merenrantakaislikko
Melkeen poltettu juhannuskokko
Himangan kalasatamassa pysähdyin tosissaan vähän jaloittelemassa ja otin muutaman valokuvan sieltä rannasta. Merivedeksi sitä kirkasta rantavettä oletin ja melkeen vahingossa kastelin tassuni siellä. Sateen jäljiltä seisseen rantaveden tuoksu ei ollut erityisen nenähermoja hivelevä, ainakaan siinä hyvässä mielessä... Mutta tuoksui se silti ihan kesältä.

Puoli kuuden aikoihin ajoin Kokkolan läpi, jossa näin poliisit ja palokunnan sammuttamassa palavaa autoa tien pielessä ja Heinolan teollisuusalueen, joka mua hieman huvitti. Mä kun olen tottunut tuntemaan Heinolan kaupunkina tuossa Lahden vieressä. Tuntia myöhemmin vetreytin melkein mun ruotsin kielen taitojani, kun piipahdin Oravaisten ABC:llä. Myyjä vaihto elvafemtifemtackin jälkeen kuitenkin sujuvasti suomeen, kun mä en kiitellyt takaisin toisella kotimaisella. Ja kunnon puukkojunkkaritkin näin siinä huoltsikan pihalla, kun suunnistin takaisin omalle autolleni.
Sumuista...
Sateenkaarta
Seitsemän aikoihin mä aloin lähestyä Vaasaa ja siitä lähteä Tampereelle päin, mutta vaikka reitti oli ainakin ohjeiden mukaan olevinaan toooosi helppo, niin mä ajoin silti harhaan. Siitä voinee syyttää kuitenkin ehkä loppupelissä kuljettajaa. Mä saatoin vähän ahnehtia risteysten kanssa ja kuvittelin osaavani valita oikean tien ilman ohjeitakin. Piiaphdin jossain Parkanon huudeilla ostoksilla Juustoportissa ja meinasin, että jatkan siitä suoraan Tampereelle. Jouduin kuitenkin juottamaan myös ajokkiani, kun se ilmoitti bensavalon vilkahduksella tarvitsevansa lisää ravintoa. 40 kilsan päässä Tampereelta, teboilin pihassa, kävin aamun hauskimman keskustelun erään pulskahkon eläkeläismiehen kanssa. Viivin ja Wagnerin "kinkkukiusaus" t-paidassaan hän yritti tankata ennen minua.
- Muistin tunnuslukuni väärin, hehehehe! Koitin kahesti, enkä kyllä uskalla enää kolmatta. Oltiin 6 viikkoa Espanjassa huvilalla, niin unohtu. Meen kotiin kysyy, jos vaimo muistais!
Oli aika hulvaton setä. Toivotin sille onnea tunnusluvun etsinnässä, tankkasin ite ja lähdin etsimään kauneussalonkia Tampereen keskustasta, johon mulle oli vajaan tunnin päästä varattu aika. Muutaman harhaan ajetun risteyksen jälkeen mä kuitenkin löysin oikealle tielle ja pääsin päämäärääni. Cherry Mamasissa vietinkin sitten oikein mukavan päivän, vaikka väsyttikin ihan sikana! Ja sain Orimattilaan vietäväksi uuden tukan, värjätyt ripset ja lakatut kynnet. Sekä toki vietettyä laatuaikaa rakkaan ystävän kanssa.

Vähän vanhemman mallinen tuulimyllykkä
Juustoporttihan se siinä
Tampereel nääs!
Orimattilassa piti mennä heti halaamaan Nellukkaa ja sen jälkeen singota äitin syliin pinkin Barbie-tukan kanssa. Eikä äiti edes kiukutellut tukasta. Vaikka väsymys olikin aika huima, niin nukkumaan mä pääsin vasta joskus kahden jälkeen yöllä. Onnellisena, mutta väsyneenä, yli 24 tuntia taivaltaneena ja reilut 36 tuntia valvoneena. Aamulla olikin sitten edessä muutaman viikon lomailut ja seikkailut Orimattilassa, joista kerrottakoon myöhemmin. Kiva oli kuitenkin tulla kotikontuja moikkaamaan! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti