Back to school

Maisemointia puolukkamehtältä

Huhhei, kun on muka ollut kiireinen kuukausi. Kauheesti ei oo silleen mitään tapahtunut, mutten oo vaan saanu kuitenkaan otettua mistään sen verran aikaa, että oisin blogia päivitellyt. Ja osittain on motivaation latistanut myös aina tuo edellinen blogimerkintä. Viljamia on edelleen kova ikävä, eikä tuota tekoa voi millään käsittää...

Mutta iloisempiin aiheisiin kuitenkin. Koulu on alkanut (jee?) ja mä oon ollut tosi ahkera koululainen ja palauttanut jo paljon tehtävi ja enkun kirjotuskurssin ekan 3 tehtävän arviointi kuulosti tältä: Good job! It's a pleasure to read your fluent texts. Looking forward to your longer essays. Vähän ehkä pisti nenän pystyyn, kun virheitä ei juurikaan ollut ja kaikkien kolmen tehtävän perässä luki excellent ja fluent :) Ruotsin kielioppikurssin kanssa onkin sit vähän toinen juttu, kun ei toi svenska taivu oikein mitenkään päin mulla. Ja psykologian Motivaatio ja Tunteen kurssikin on silleen alkanut vähän nihkeesti, että mulla on kurssille väärä kirja. Mutta uusi on jo tilauksessa, joten eiköhän tää jakso kunnialla saada suoritettua. Ens jaksossa oiskin sitten edessä matikkaa ja lisää ruotsia ja psykologiaa. Toivon hartaasti, että tosta matikan kurssista tulis vihdoin päästyä läpi.

Kynttilät, tee ja tietokone <3

Ilma täällä on muuttunut koko ajan vaan syksyisemmäksi, märäksi ja kylmäksi ja talvi kurkistelee jo ovenraosta. Ja mä oon ollut ekaa kertaa vuoteen kipeenä. Eilen, kun kannoin haketta ja pistin taloa + käyttövettä lämpeemään, niin sain suihkun jälkeen taudin käymään mua vastaan lopullisesti. Mä olin ihan varma, etten selvii hengissä tulevaa yötä. Mä olin ihan umpijäässä, kokoajan tuli vilunväristyksiä, karvat nous pystyyn ja tuntu, että koko ruumis on ikiroudassa. Kunnes joskus yöllä, kun olin maannut peiton alla jo useemman tunnin, niin ihoa alko polttamaan ja kuume nous vähän päälle 38. Alimmillaan se illalla oli kuitenkin 35, että normilämmöstä ois verrattavissa melkeen 40 tuo nousu... Selvisin kuitenkin hengissä, kuin ihmeen kaupalla ja tänään on illalla ollut jo ihan oukei olo. Yskä tosin on ihan hirveä, kyljet, pallea ja pää on tuskasen kipeinä ja joka kerta, kun yskäsen, ni näkyy hopeisia pilkkuja. Mutta eiköhän tää tästä. Loppuviikosta voi periaatteessa vaan maata, kun Joni muutti pariksi kuukaudeksi Ranualle työharjottelun takia ja mä jäin Koiran ja kisujen kanssa asuttamaan yksin tätä taloa. Kovasti mulla on kaikkia suunnitelmia, että mitä mä aion tehdä, kunhan tää tauti on selätetty.

Soppa puolukkametsän taustalla

Tuli myös Soppa-kisun kanssa käytyä puolukkamettällä tuossa pari viikkoa sitten. Reissulta on muutama kuvakin ikuistettuna. Pari tuntia möyrittiin tuolla lähimetässä ja joku litran verta tuli puolukoita saaliiksi. Kotona sitten tein puolukkapiirakkaa ja vispipuuroa. Namia oli! Kasvihuoneen satokin on suurimmaks osaks tuotu jo sisätiloihin kypsymään, kun ei nuo tomaatit tuolla ulkosalla enää kauheesti jaksa ottaa väriä itteensä. Ja aattelin kyllä, että jospa noista vähän raaemmista yksilöistä keittelis vaikka pastakastiketta. Luulis olevan ainakin melkein namia :)

Soppa väsyneenä puolukassa :)

Soppa puolukassa

Puolukoiden kokovertailua. Isoja olivat!

Arki alkaa kait pikkuhiljaa rutinoitumaan noitten elukoittenkin kanssa. Aluks meinas olla vähän vaikeeta, kun 2 kissaa tulee Koiran kanssa toimeen, kolmas ei ja yläkertaan ei voi ottaa Koiraa, kun se syö kissanhiekkalaatikosta muuten KAIKEN ja ruokakupillakin tulis tappelu. Ja jos Koira on yksin alakerrassa, niin se tuhoaa mm. sytkäreitä, pattereita, kenkiä ja pissaa ja kakkaa sänkyyn! :D Mä oon tässä nyt koittanut sitten sumplia silleen, et oon Koiran seurana alhaalla aina siihin asti, että se nukahtaa illalla ja sit kömmin yläkertaan kisujen kanssa yöksi ja kun aamusella heräilen, niin vien Koiran häkkiin (jossei oo sadepäivä, kuten tänään) ja heitän kisutkin pihalle ja hengailen alakerrassa tai höyhensaarilla Koiran kanssa sitten päivän ajan. Siltikin se tosin onnistuu pureskelemaan kaikkia tooooosi terveellisiä asioita säpäleiksi, kun silmä välttää. Mutta eiköhän tähänkin saada vielä joku tolkku.

Ranuan eläintarhan linna ja siellä Fazerin karkkikauppa! <3

Sadon viimeiset tomaatit

Taiteilijan iltapala

Kiitos ja kuitti teekupposen ääreltä!

Aikamoista rumbaa siis sinänsä tässä nyt ollut ja tääkin päivitys jäi nyt vähän hajanaiseksi, kun kuumehouruissani koitan jotain järkevää tekstiä saada aikaiseksi. Koitan taas vähän ahkerammin kertoilla tapahtumia tässä tulevina viikkoina, minkä nyt koululta, elukoilta, palelulta ja talven odotukselta ennätän. Kynttilät sentään lämmittää aina iltaisin tosi ihanasti <3





P.S. Enkun kirjotuskurssin 3 viimeisintä ainetta ovat saaneet arvosanan 85-88/99 pistettä. Että hyvin mennöö :)) Nyt lisää tekstejä työstämään. Ja ruåttia siinä ohella aina välillä. Ja psykaa myös, kunhan saan oikeen oppikirjan jossain vaiheessa käsiini.. :)