Koulujuttuja, nokkimisjärjestystä ja lumihiutaleita

Viimeistään siinä vaiheessa, kun on itse koko päivän nälissään ja kotiin tullessa keittää, paistaa ja hauduttaa kissoille ja koirille ensin 2-3 tuntia ruokaa, ennenkuin harkitsee itse syömistä, tajuaa jääneensä nokkimisjärjestyksellä lemmikkien alapuolelle. Joo, tälleen mullekin koitti valaistuminen tässä muutama päivä sitten. Hengailin koko päivän vähän siellä, sun täällä ja kun tulin vihdoin iltasella kotiin, niin oli ihan karmea nälkä. Ensin kuitenkin, ennenku ees purin kunnolla kauppakasseja, aloin keittelemään Koiralle (ja kissoillekin) puuroa, vähän poron maksaa ja jauhelihasössöä. Sitten viimeseksi heitin vielä itelleni paistin uuniin, johon se tavallaan unohtukin vielä. Kun lopulta yösydämellä sain oman ruuan eteen, niin tuli aika barbaarimainen fiilis, kun ahdoin lihakönttiä kitusiini. Elukat oli siihin mennessä jo nautiskelleet juhla-aterian ja pötkötteleet massujensa vieressä monta tuntia. Tärkeysjärjestys oli melko ilmeinen... :D

Lukiokuulumisiakin on rutkasti. Osan oon toki jakanut innoissani jo facebookissa (tai vissiin kait kaikki), mutta kerrottakoon nyt vähän tarkemmin vielä täällä blogsun puolella. Eli ensimmäinen jakso (mulle ensimmäinen, lukuvuoden toinen) etälukiossa tuli ja meni. Eilen oli tulleet nettiinkin jo kurssiarvosanat ja englannin kirjotuskurssista sain 9, jee! :) Ruotsikin meni ihme kyllä läpi ja kurssista tuli vitonen. Kokeen kävin tekemässä ihan koululla paperikokeena ja melkolailla arvailemalla se meni suurimmaksi osaksi. Perussanat, kuten auto, unohtuivat ihan täysin. Kirjoitin sitten biilin tilalle ihan vaan sen auton pariinkin kohtaan, kun en pitkällisen pohdiskelun jälkeen saanut caria ja autoa kuulostamaan mitenkään ruåttalaiselta. Mutta mitäs sen väliä, kun kurssi meni läpi kuitenkin! Psykologian kurssistakin on arvostelu jo tullut, mutta se on T. Muutaman hetken ihmettelyn jälkeen sain opettajalta tiedon, että T tarkoittaa Täydennettävää ja se taas meinaa sitä, että jokin osio kurssista on tekemättä. Opettaja väitti, että kohdallani se on koe, josta olin vankasti erimieltä ja pienen salapoliisityön jälkeen opettaja löysikin kokeeni ja lupasi arvostella lähipäivinä. Toivottavasti sieltäkin siis numero saadaan :)

Ensi jaksossa, tai siis tässä jaksossa, joka alkoi vissiin eilen tai tänään, olisi taas luvassa Psykologiaa ja myös Matikkaa, iik! Ruotsin lisäksi toi matikka on mulle ollut yläasteen jälkeen aikamoinen kompastuskivi. Viimeisten pakollisten kurssien sisältö on ollu hirviän vaikeaa, eikä mun ymmärrys ole vaan jotenkin riittänyt. Ruotsiakin piti opiskella tässä jaksossa, mutta se kurssi tuli peruttua, kun huomasin, että olen sen jo aikoja sitten suorittanut. Eli epähuomiossa tuli valittua väärä kurssi. Ei se tietenkään huonoakaan tekisi sitä käydä, mutta vähemmän stressattavaahan tuo vaan meinaa, kun ei tartte panikoida, että miten siitäkin pääsee taas läpi. Keväämmällä sitten käydään se varsinainen puuttuva kurssi ja siihen mennessä mä olen varmasti ehtinyt ainakin jotain oppimaan ihan omatoimisestikin. Kirjastosta tarttui toissapäivänä parikin ruotsin kielikurssia mukaan. Alkeita ja perusteita aikuisopiskejalle! :) Ja naapurin setäkin kävi tänään moikkaamassa ja piti mulle traktorista käsin ruottin pikakurssin tossa pihalla. Käski myös opiskella Esperantoa. Ehkä se on seuraavana mun listalla sitten, kun tuo ruotti alkaa sujumaan :)

Tänään on ollu työntäyteinen ja aika jännäkin päivä, ainakin Koiralla, vaikka ollaankin oltu ihan vaan kotosalla. Aamulla kävi loka-auto tyhjentämässä kaivot ja vaikka mä olen itsekin ollut ns. alalla ja tiiän miten homma toimii ja ollut tekemisissä idioottien (anteeksi!) asiakkaitten kanssa, niin silti unohdin, että kakka haisee :D Monesti meillekin asiakkaat soitteli, että "täällä haisee nyt koko pitäjä, kun teidän auto kävi!". Ei sitä vaan aina muista, mutta ymmärrän nyt ehkä taas paremmin joitakin meidän asiakkaita, joilla oli aina tapana valittaa.

Kakka-auton jälkeen pihaan kurvasi öljyrekka ja iloinen nuori kuljettaja jutteli Koiran kanssa hetken, täytti säiliöt ja huikkasi HEIPPA! lähteissään. Mä menin sen jälkeen tutkimaan, että vieläkö muistan, miten tuo öljylämmitys toimii ja koska sisäilma on lämpösempää, kuin aamulla, niin ilmeisesti onnistuin ainakin jotenkin säätelemään sen polttimen oikein.

Ennen pimeän tuloa mä kärräsin vielä pari kottikärryllistä halkoja kellariin ja Koiran kanssa käytiin niitä sitten pinoamassa. Apurista ei kyllä juurikaan ollut apua, kun se koitti roikkua jokaisessa halossa kiinni ja kantaa niitä omaan kasaansa (ympäri saunan lattiaa), eikä mun kokoamaan kasaan ollenkaan. Meillä oli siis asiasta vähän erimielisyyksiä.

Paljon olisi kuviakin mulla, ainakin kännykässä, mutten saa niitä nyt koneelle vielä, kun jotain ajureita pitäisi asentaa ja mitähän vielä. Pitää siis tyytyä netin tarjontaan ja elävöittää tekstiä niillä kuvilla, mitkä siellä on jaossa. Omiin kuviin kuuluisi mm. Sopan soma nukkumisasento selällään röhnöttäen, pari syksytalvista maisemakuvaa ja pimeän illan jouluvalaistusta. TUossa talon ja koiratarhan välissä on jouluvalot, joista viime vuonnakin paloi vaan osa. Vaihtelin siinä joutessani eilen illalla sitten lamppuja toimivista toimimattomiin ja sain lopulta koko toimivan rimpsun palamaan. Nätit himmeän kirkkaat valot loimottaa nyt keittiön ikkunan takana ja luo jouluista tunnelmaa.

Ihanan kirpsakka päivä oli tänään. Pari iltaa sitten tipahteli jo muutama lumihiutalekin, vaikkeivat maahan silloin juuri jääneetkään. Lumisade on aina ihanan näköistä, kun se tupruttaa syksyllä ensimmäistä kertaa ja aurinkoiset pakkaspäivätkin on ihan kivoja, kun on pari astetta pakkasta. Mutta kun talvi kestää pakkasten osalta putkeen heti 100 päivää ja lunta on metrikaupalla, niin mä kaipaan silloin ehdottomasti jonnekin lämpöseen maahan. Nytkin sais mun puolesta tulla jo kesä, on tässä sen verran ehditty palellakin. Vaikka tuntuuhan sekin kyllä kivalta, kun on ensin touhunnut pihalla melkeen koko päivän (kun valoista aikaa ei riitä enää kunnolla kait kuutta tuntia) ja saa tulla sisälle, lämpöseen, posket punasta hehkuen ja käydä höyryävän kuuman teekupposen kanssa bloggailemaan. Ja ruokakin on uunissa kohta valmista. Loppuillasta varmaan vietän aikaa vaan käsitöiden (aloitettuja kait ainakin 5 tuossa sikin sokin...) ja Siskoni on noita-sarjan parissa. Teetä, kynttilöitä, sympatiaa ja talven odotusta siis vaan! Ja lycka till för mig i svenska studier, eiks jeh?