Jos ihminen ei joudu jyrkänteen partaalle, ei hänen selkäänsä kasva siipiä.
-Niko Kazantakis-

perjantai 20. toukokuuta 2011

Tahvo tuli kotiin!

Tahvo pari vuotta sitten Lahdessa
Koira oli tosi villinä tossa pihalla ja ihmeteltiin vähän, että mikä sillä on. Joni lähti nukkumaan ja mä jäin vielä tupakalle ja huomasin, et Koira ajoi jonkun kissan puuhun. Aluks luulin sitä Merriksi, mutta kun se rääkäisi, niin tunnistin Tahvoksi <3 Mamman pieni <3 Koitin huudella ja kisskissitellä sitä, mutta katti oli Koiran takia niin kauhuissaan, ettei tehny elettäkään sen puolesta, että olis kiivenny alas puusta. Lopulta se kuitenkin alko hivuttautumaan alaspäin, vaikka Koira pyörikin ja haukku puun juurella. Tahvo jäi siihin sitte parkittamaan kauhuissaan, sähisi ja murisi Koiralle. Mä koitin saada Koiraa kiinni, mutta kun se oli niin villinä, niin eihän siitä mitään tullu. Sain kuitenkin Tahvon syliin ja lähin kävelemään sisälle päin, mutta kun Koira loikki jaloissa, niin Tahvo sai paniikkikohtauksen, repi mun kädet auki ja sinkos karkuun. Se juoksi pieneen syvennykseen talon päätyyn ja nökötti siellä, kun Koira haukku ja pomppi ympärillä.


Mä sain lopulta huijattua Koiran kiinni ja vein sen sisälle Jonin kanssa nukkumaan.
  • "JONI! Nukutko sä jo?"
  • "Mmmjjjojoooo..."
  • "Tahvo tuli kotiin! Koira haki sen puusta!!!"
  • "AHA!"
Työnsin Koiran Jonin huoneeseen ja säntäsin keittiöön. 

Mä kääräsin tupakin ja lähdin hakemaan karkulaista kotiin. Se ei kuitenkaan suostunut tulemaan sieltä syvennyksestä pois, vaan murisi mulle, kun koitin sitä silitellä ja jutella sille mukavia. Lopulta se hävis sinne syvennykseen ja mä tajusin, että se olikin pieni aukko, joka johti talon alle. Hetken siinä tuumin ja tajusin, että se johti joko halkokellariin tai sen viereiseen tilaan. Kipitin kellariin ja huutelin Tahvoa ensin halkovaraston puolella ja avasin sit seinässä olevan pienen luukun, josta kuuluikin sitä äänekäs MIU! <3 Tahvo kömpi sieltä pihalle ja tuli heti mamman jalkoihin pökkimään ja kehräämään. Mä silittelin sitä siinä ja juttelin sille ja kyselin, että missä se oli oikein ollut reissussa. Eipä tuo vastannut :D Siitä sitten lähdettiin kapuamaan yläkertaan takasin, kissa sylissä, yhtä painavana ja pulleana, kuin aina ennenkin <3


Soppa tuntu olevan ilonen, kun sai Tahvonautin takas kotiin, eikä Tahvokaan sille kauheesti oo murissut. Tahvo söi vähän ja tuli mamman vierelle sängylle ja nyt ne jo Sopan kanssa leikkii tossa lattialla sulassa sovussa, kynnet ja hampaat toistensa kurkuilla :D


Mamman pieni Tahvonautti <333

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti